Syvä hiki, osa 5: Jack

Ne xonem

Selkäni yrittää tappaa minut. Yö on jälleen ollut kolea. Aamiainen ja sanomalehti, yksi virvoittaa kehon ja toinen mielen. Toimistolle.

Ajaessani sisään portista stevarien capo pikku-Timmie tervehtii. Kiittelee vielä eilisestä. Kaikki sujuu näköjään suunnitellusti. Rojahdan tuoliini ja kierrän Oceanin numeron.

Richard Ocean hallitsee omaa pientä valtakuntaansa Osaston sisällä. Hän ei virallisesti johda mitään, mutta hänellä on osaamista ja vaikutusvaltaa. Olen itsekin viettänyt aikaa ja solminut yhteyksiä hänen luolassaan. "Supikoira on koteloitunut", hän kertoo, ja sanoo pistäytyvänsä myöhemmin. Kelloa vilkaistuani päätän siirtyä brunssille, mutta minut keskeyttää hoikka mies mustassa puvussa.

Richard Ocean: (Astuu yllättäen sisään) Kätevää että ovi on auki, kun ei ole avainta, eh?
Jack Quinlan: (Pistää hatun päähänsä, astuu ulos, sulkee oven) Eikö vain. Muuten, miten sinulla sattui olemaan sellainen?
Ocean: (Seuraa) Kuuluuko sinulle?
Jack: Voisi kuulua duuniini.
Ocean: Voisin ottaa duunisi pois.
Jack: (Ajaa pois) Et pitäisi siitä, palkka on liian pieni.

Annie Morgan - se hänen nimensä kai on tänään - lupasi eilen lounastaa kanssani. Kiitos Oceanin, lisäsin muutamia nimiä illan vieraslistalle. Sattuneesta syystä yksi niistä on Annien.

Annie: (Kaukaa) Olet etuajassa.
Jack: Niin sinäkin.
Annie: (Pysähtyy) Ehken saavu sinne aivan vielä, että tiedämme kumpaa odotetaan.
Jack: Myöhästymisen etiketti.
Annie: Eikö Paul tule?
Jack: Hän aikoo olla meitä tärkeämpi.

Myös Antenniosaston kanssa lounastava Angelo vaikutti tärkeältä. Tretton on ilmeisesti luottamassa hänelle uusia tehtäviä. Juoksupoika nousee arvoasteikossa. Tasapaino on rikottu. Illalla kuulemme varmaan lisää.