keskiviikko 15. elokuuta 2007
Aamulla
Kiviporan ääni herättää minut aamulla ennen kellonsoittoa. Tämä saa kylmät väreet kulkemaan selkärankaani pitkin. Ajaessani partaa terä repii pienen haavan huulen yläpuolelle, mutta säästyn verenvuodatukselta. Tämä aamu ei ala hyvin. Tiskaan ja täytän Moka Expressini. Vesikuplien rauhoittava ääni tasaa jo hieman verenpainettani, mutta mitä vielä! Petula Clark alkaa laulaa Downtown'ia radiossa. Kyyneleet vierivät poskeani pitkin, minäkin haluan asumaan keskustaan! Selatessani tasavallan vuokra-asuntoja, hinnat iskevät kuin hikiset kalsarit vasten kasvoja. Tunnen yhtäkkiä suuren motivaation kasvun diplomityön tekemiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti