Nobody said it was easy...

Coldplay oli väärssä laulaessaa asunnonhausta: se näköjään olikin yllättävän helppoa. Eilen välittäjä soitti, että tehdäänkö sopipus. Tehdään vaan, sanoin. Nyt on nkyisen asunnon sopimis irtisanottu, ja muutto edessä ensi kuussa. Sitä odotellessa voin tutustua uusiin asioihin elämässäni, nimittäin sähkösopimuksen tekoon ja laajakaistaliittymän valintaan. Ja kaverit pitäisi vielä maanitella muuttoavuksi.


Näkymä lukaaliin.


Keittiö, jonne pitäis tulla viikonlopun aikana keittiökaapit.

Toinen asuntonäyttö

Eilen kävin toisessa näyttörundissa Kampissa. Jälleen kyseessä 22 euron neliöhintainen 29 neliön yksiö, tällä kertaa sisältäen uudenkarhean kylpyhuoneen sekä keittiön. Kaappitilaakin oli paljon, todella paljon. Jopa liiaksi, sillä kämpässä ei juuri ollut paljasta seinää kirjahyllylle. Tämä sai aikaan myös hieman hankalan pohjan sijoitella tavaroita, sillä joka suunnassa oli jotain. Plussapuolena vielä ranskalainen parveke kahdella ovella.

Paikkaa oli näyttämässä jälleen sama kaveri kuin viime kerralla, ja tämä kertoikin uuden, yllättävän käänteen viime kerran ensimmäisen kämpän kohdalta. Omistaja ei saanut sitä kummallekaan meistä katsojista, joten päätti remointoida sitä laittamalla lattialaattaa ja kaapit keittiöön sekä jonkinlainen vaatekaappi. Sanoin kiinnostukseni heränneeni uudelleen...

Ensimmäiset asuntonäytöt

Ensimmäinen asuntonäyttö ohi. Keskustassa mukavalla paikalla oleva 31-neliöinen kämppä oli valitettavan askeettinen: keittiössä kolme kaappia tiskipöydän alla, muuten ei mitään. Samoin kunto oli vähän niin ja näin keskeneräisine listoituksineen (omistaja kuulemma korjailee ja kunnostaa ne ja ehkä myös keittiöön kaapit). Hyvinä puolina kaasuhella ja suuret ikkunat. Näytössä oli meitä kaksi kiinnostunutta. Samalla esittelijällä oli tämän jälkeen toinenkin näyttö kulman takana, joten sinne samalla vaivalla.

Käveltyäni paikalle näyttöön oli vaivautunut yhteensä 12 henkillöä, vaikka neliöhinta oli sama 22 euroa ja rapiat (26 neliötä). "Jos tämä on tyydyttävässä kunnossa, niin tämä seuraava on sitten todella tyydyttävässä kunnossa", sanoin välittäjä aiemmassa näytössä. Ei valehdellut, sillä asunto oli alkuperäiskunnossaan 50 asumisvuoden jäljiltä: ahdas keittokomero, jne. Plussana vaate- tai muu romuhuone, josta saisi pimiön! Asunnossa myös pikkuparveke, josta hieno näkymä Mikael Agricolan kirkkoon. Kämppä ei kyllä houkutellut, mutta moni jätti lomakkeen välittäjälle.

Sanoin tuon ensimmäisen kohdalla olevani lievästi kiinnostunut. Välittäjä kehoitti soittamaan aamulla. Siinä olisi nyt 50 prosentin mahdollisuus saada kämppä... voiko tämä olla näin helppoa?

Asuntoterapiaa

Diplomityö jaksaa hyvin, tosin kirjoittaminen on jäänyt vähäiseksi parin viikon ajan muiden työkiireiden takia. Näin viime yönä unta dipan kirjoittamisesta, tai oikeastaan diplimitöseminaarin pidosta. Jostain syystä metsästin kuuntelijoita seminaariin vanhan ala-asteen tiloissa ja puvussa ilman sukkia. Irkkikanavalla epäiltiin stressaantumista. Dippa ei kuitenkaan pyöri mielessä päällimmäisenä...

Nimittäin! Olen päättänyt alkaa katsomaan seuraavaa kämppää syystä että vanhassa on asumisaikaa enää neljä kuukautta! Hyvissä ajoin siis. Yksi lukiokaveri jo ehti kaupitella omaa yksiötään (24 m2) kaupungin paremmalta puolelta vuokralle, mutta keittiö oli liian pieni, eikä pesukoneliitäntää löytynyt. Tulin siihen tulokseen, että gi'tä tulee pestyä niin usein, ettei paluuta vanhaan ole.

Olen tänään kuitenkin menossa katsomaan ilmoituksen perusteella viereisestä korttelista 31:n neliön yksiötä, jossa on mm. suurempi pesuhuone ja keittiö kaasuhellalla. Kyseessä lienee kohteen ensimmäinen näyttö, joten veikkaan, että se tulee olemaan täyteen ammuttu.